Antwerpenin arkea

Viime päivät ovat menneet hurjaa vauhtia, vaikka tuntuu, että mitään ei ole tullut tehtyä. Tuntuu siltä, että kaiken alkuhössötyksen jälkeen arki on alkanut rullata.

Alkuviikolle on kuitenkin mahtunut kaikenmoista.

Kämppikset menee ja kämppikset tulee. Ranskalainen, nigerialainen ja filippiiniläinen ottivat ja lähtivät paremmille apajille. Jotta talo ei olisi pelkästään eurooppalaisedustuksessa, paikalle saapui eilen kiinalainen tyttö. Vuokranantajan mukaan lähipäivinä on taloon tulossa myös puolalaisvahvistus.

Patjaoperaatio puolestaan sai jatko-osan, kun viime lauantaina käytiin ostamassa ilmapatja vieraskäyttöön. Puhallettiin patja täyteen ja oltiin iloisia, kunnes noin puolen tunnin jälkeen huomattiin, että patja makasi elottomana lattialla.

Rikkinäinen patja toimitettiin raivon kera maanantaina takaisin liikkeeseen ja saatiin tilalle uusi. Tuolla se nyt töröttää ja tyhjenee vähän hitaammin kuin edeltäjänsä.

Maanantai-iltana keittiössämme jatkui teemaillallisten sarja. Ranskalainen Sandra tuli ja täräytti ranskalaiset sapuskat pöytään: alkuruuaksi porkkanaa dipattuna kermaviiliin tms, pääruokana punaviiniin tehty lihakeitto. Jälkiruuaksi kermaviiliä maisteltiin sokerin kanssa.

Suomalaisen illallisen paineet sen kuin lisääntyvät.

Kuukauden etsityin tuote: kermaviili/rahka/ranskankerma tai mikä onkaan.

Emäntä työssään.

Keittopäivä.

Yhtenä viimeisten päivien teemana on ollut myös älytön säätäminen matkasuunnitelmien kera. Tänä lauantaina lähdetään pohjoisen Venetsiaksikin kehaistuun Bryggeen. Parin viikon päästä suuntaamme niin ikään pohjoisen Venetsiaksi kehaistuun Amsterdamiin muutamaksi päiväksi.

Nyt kuitenkin ruuanlaittoon, siivoamaan ja asioita hoitamaan kaupungille. Tätä on kai arki.