Suklaajeesustelua

Belgia on kuuluisa suklaastaan ja sen huomaa: pieniä, hienoja suklaakauppoja on joka kulmalla, mutta ei niissä kyllä koskaan ketään asiakkaita näy.

Perjantai-iltapäivä kului oppaan vetämällä suklaakierroksella. Pyörähdettiin maistelemassa erilaisia suklaita, suklaapirtelöä sekä katsomassa suklaan valmistusta. Valikoimaan kuuluivat esimerkiksi wasabin, sipulin, sitruunaruohon ja saken makuiset suklaat.

Samaan kierrokseen kuului myös muiden paikkojen ihastelua, mikä ei millään tavalla käsittääkseni kuulunut suklaaseen.

Suklaalla, kuten monella muullakin asialla, on pitkä historia ja se kuultiin juurta jaksaen aina suklaan keksimisestä tähän päivään. Muija runoili pitkät pätkät, kuinka hyväksi suklaa on koko keholle ja lykkäs välillä suklaan tuoksuista käsirasvaa käteen.

Turistit torilla.

Joku puutarha, en tiedä miten liittyi suklaaseen.

Kaikenlaista jengiä täällä kohtaa: kun suklaauskovaisesta päästiin eroon, tuli toinen hihhuli kehiin kotona. Satuttiin keittiöön yhtaikaa nigerialaisen kämppiksen kanssa, joka oli varsin kiinnostunut siitä, miksi Suomessa monet ihmiset eivät ole uskovaisia.

Itse hän on löytänyt auvon, kun Jumala pelasti malarialta männävuosina. Nyökyttelin ja myötäilin samalla kun tungin ruokaa suuhun. Muuten kyllä ihan mukava heppu.

Iltasella lähdettiin illanviettoon muiden vaihtareiden kanssa ja hauskaa oli. Porukka tosin hajosi jossain vaiheessa, kun osaa kiinnosti pubissa istumisen sijaan kreisibailaaminen diskoteekissä. Ehkä ensi kerralla ois syytä siis miettiä etukäteen, minkälaiseen paikkaan mennään.

Loppuhuipennukseksi sanottakoon vielä, että täkäläisten näppäimistöjen kanssa tullee vielä vaikeuksia, koska kirjaimet ovat eri kohdissa kuin on Suomessa tottunut. Sen kanssa tapellessahan menee ikä ja terveys.

Nyt kuitenkin paikallisen puhelinliittymän ostoon!

Ei pysty hakkaa näppistä totuttuun malliin.