Olipa kerran taas yksi torstai, jolloin pidettiin suomalaiset pikkujoulut. Siirin ja Jourdainin asunnon kenties viimeisiksi bileiksi jäivät mieleenpainuvat mellastukset.
Osa väestä tuli perinteisesti reilut pari tuntia myöhässä, mutta eipä se menoa haitannut. Ei taas kuitenkaan ihan siihen vikaan sporaan ehditty ulos lähtiessä.
Illan agendassa oli muun muassa kisailua, perinteistä lahjojen vaihtoa ja glögin juomista.
Jengi oli joulusissaan.
"Punanen on tutkitusti se väri, josta ihmiset mieltää joulun."
Samaan aikaan isäntä pistettiin keittiötöihin.
Ensimmäisessä pelissä törötettiin ringissä ja yritettiin kahdella nopalla vuorotellen heittää yhteislukemana seiskaa. Ken seiskan sai, iski villasukat jalkaan, patakintaan ja lapasen käteen sekä tonttulakin päähän ja sai kunnian alkaa keskellä piiriä avata superteipattua pakettia.
Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun jokainen halusi päästä repimään pakettia ja katsomaan, mitä sen sisältä löytyy.
Miranda ykköspesällä.
Loppusuoralla. Paketista löytyi pienehkö pullo.
Seuraavana siirryttiin itse lahjojen jakoon. Jokainen oli tuonut noin viiden euron arvoisen vitsilahjan kehiin ja siinähän sit arpapelillä alettiin niitä jakaa.
Parasta oli se, että oman vuoron tullen oli myös mahdollisuus ryöstää aiemmin avattuja lahjoja toisten käsissä. Antamisen ja ottamisen riemua oli koko ilta täynnä:
Mikon lahja lähti käsistä.
Mieluisiakin lahjoja löytyi. Dvd:t teki kauppansa.
Ja kaikkee tollasta.
Onnellinen lahjanomista nro 1.
Onnellinen lahjanomista nro 2.
Joululauluja ei päästy kuuntelemaan internetongelmien takia, mutta eipä haitannut: omat konsertit, parhaat konsertit. I wanna hippopotamus for Christmas. Tulihan sitä jouluinen tunnelma täälläkin.
Poseeraus kera Sohvin.
Näin se o. Vähiin käy, ennen kuin loppuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti